MATKAILUALA ELÄÄ KOHTALON HETKIÄ – MITEN SUOMESSA ETEENPÄIN?
(Tämä teksti on alunperin julkaistu 11.12.2020 Turun ammattikorkeakoulun TALK -julkaisussa)
Ice swimming by Visit Turku
Marraskuinen pimeys on vallannut
maan ja mielen. Onko tästä ulospääsyä pitkään aikaan? Siis ihan oikeasti siihen
normaaliin elämään, jolloin sai liikkua vapaasti ihmisten ilmoilla, kokoontua
porukalla pikkujouluihin ja haaveilla lomamatkoista? Jos näin ajattelee
kuluttaja, mitähän mahtaa liikkua matkailualan ammattilaisten mielessä?
Vuosi 2020 oli monessa mielessä toivoa täynnä.
Vielä uutena vuotena toivoteltiin iloista 20-lukua ja esimerkiksi Turussa oli
hotellien varauskirjoissa ennakkovarauksia ennätysmäärä. Sitten iski Covid-19.
Matkailuala syöksyi kasvukäyriltä nollamatkustukseen muutamassa viikossa. Nyt,
puoli vuotta myöhemmin, on jo valoa tunnelin päässä. Rokotteestakin puhutaan,
mutta vielä siihen on aikaa. On hyvä pohtia, mitä tästä on jäänyt toistaiseksi
käteen ja miten tästä eteenpäin.
Nopean muutoksen ensimmäinen näkyvä asia liittyy terveysturvallisuuteen.
Tällä tarkoitetaan muun muassa testaus- ja karanteenikäytänteitä, joita
matkustajille asetetaan Suomeen saavuttaessa. Tuntuu kuitenkin, että hallituksella
on ollut vaikeuksia määritellä näitä riittävän selvästi ja varsinkin niin, että
niiden varaan voisi rakentaa, niin nopeasti ovat säännöt koronan aikana
muuttuneet.
Matkailuyrityksille tämä tarkoittaa sitä, ettei tulevista raja-arvoista ole
mitään varmuutta, ja isoja peruutuksia on jo saatu esimerkiksi joulusesonkiin. Pientä lohtua ehkä tuo tieto, että monesta meille
keskeisestä kohdemaasta, kuten Englannista, Venäjältä ja Keski-Euroopasta ei
matkailijoita nyt olisi tulossakaan – he kun monessa paikassa ovat uudestaan
totaalisessa liikkumiskiellossa.
Varsinkin Lapin matkailu elää nyt kohtalon hetkiä, eikä muuallakaan
Suomessa tuleva talvisesonki näytä lupaavalta. Hieman iloa toi tieto, että
kesäsesonki sai kotimaan matkailijat liikenteeseen, ja normaali, noin yhden
miljardin euron kotimaan matkailutulo, nousi lähes kolminkertaiseksi ja oli
noin 2,7 miljoonaa euroa (TAK Research, 2020). Tämä ei silti riitä pelastamaan
monia ympärivuotisia toimijoita, joiden kassat ovat ehtymässä.
Matkailuala on aina kehunut olevansa muutosjoustava, ja tämä tuli nyt
todistettua. Suomessa jo valmiiksi hyvä puhtaus- ja hygieniataso on noussut
huomattavasti, turvavälien pitäminenkin on onnistunut esimerkiksi
ravintoloissa, joissa asiakaspaikkoja on vähennetty ja jonotukseen on mietitty
uusia käytänteitä.
Monen iloksi myös meille tyypillinen itsepalvelu on useasti korvattu
pöytiintarjoilulla tai aamiaisbuffet huoneeseen toimitetulla aamiaisella. Turun
ammattikorkeakoulussa valmistumassa olevan opinnäytteen mukaan alueemme yritykset
myös näyttivät panostavan kriisiviestintään ja pitivät asiakkaansa ajan tasalla
uusista käytänteistä toimintoihinsa ja palveluihinsa liittyen varsin hyvin.
Kun pahimmasta shokista päästiin, alkoi innovointi. Näimme hyvin nopeasti
erilaisten take-away -palvelujen yleistymisen, kun lounaita kuljetettiin
koteihinsa linnoittautuneille etätyöläisille. Ruokakaupat ja ravintolat
löysivät myös nopeasti toisensa, ja nyt hyllyt pursuilevat ravintolatasoisia
ruoka-annoksia kotiin ja jatkossa sinne töihinkin vietäväksi.
Innovaatiot ovat kohdistuneet myös uusien asiakassegmenttien määrittelyyn,
liiketoimintakonseptien luomiseen ja vaihtoehtoisten tulovirtojen etsimiseen.
Tämä kaikki tulee jatkossa hyödyttämään matkustajia ja kuluttajia
yleisimminkin.
Nostan Suomen matkailun näkökulmasta esille kaksi keskeistä asiaa, joita
ilman emme tule jatkossa pärjäämään. Ensimmäinen on digitaalisuus, jossa on nyt
tehty loikka. Tämä ei vielä kuitenkaan riitä, sillä Suomi on edelleen täynnä
pieniä ja suurempiakin matkailuyrityksiä, joiden tuotteita ja palveluita ei
pysty ostamaan verkon kautta.
Matkailijat myös odottavat yhä enenevissä määrin persoonallisia ja
räätälöityjä ratkaisuja omiin tarpeisiinsa. Tekoäly (AI, artificial
intelligence) ja virtuaalitodellisuus (VR, virtual reality) voivat olla apuna
tässä. Esimerkiksi usein toistuviin kysymyksiin tai pikaisiin tietotarpeisiin
vastaava botti, joka myös osaa tekoälyynsä luottaen ehdottaa ostettavaa tai
vaikkapa tehdä tarvittavan pöytävarauksen hotellin ravintolaan, on
toivottavasti pian todellisuutta monella toimijalla.
Asioiden internet (IoT, Internet of Things), älykkäät kaupungit ja
matkaketjut, biometrinen tunnistautuminen ja 5G ovat myös listallani. Kaikkia
näitä tarvitaan jatkossa.
Nyt talven pimeydessä pitää markkinoinnissa panostaa matkailijan
haaveiluvaiheeseen ja varmistaa, että ostovaiheessa digitaalinen ostokanava
toimii nopeasti ja helposti.
Toinen ”must” on vastuullinen matkailu. Covid-19 toimi tässäkin
katalysaattorina. Matkailusektorilla odotetaankin esimerkiksi kotimaan- ja
lähimatkailun lisääntyvän; niin sanottu ”staycation” eli lähiloma vaikkapa
omassa kotikaupungissa toimii riittävänä irtiottona arjesta.
Myös liikkuminen tulee muuttumaan. Lentoliikenne on ollut suurissa
vaikeuksissa, eikä sen odoteta toipuvan vielä vuosiin. Sillä aikaa, kun
odotamme lentoteknologian kehittymistä ja sähköisiä lentokoneita, on
raideliikenteellä alkamassa renessanssi. Omasta nuoruudestani tuttu ”Interrail”
tekee kovaa paluuta ilman ikärajoja ja Euroopan yöjunaverkostoa ollaan
palauttamassa. (Ikkunapaikkalehti, 2020) Näköpiirissä on myös ryhmämatkailun
lisääntyminen esimerkiksi bussilla liikkuen.
Suomi on jo nyt tiedostavan ja vastuullisesta matkailusta kiinnostuneen
matkailijan kohdelistalla. Meillä on kaikkea, mitä post-korona matkailija
kaipaa: puhdasta luontoa ja ilmaa, tilaa liikkua, tasalaatuisia
matkailupalveluita ja lähellä tuotettua ruokaa.
On hienoa, että Visit Finland lanseerasi ”Sustainable Travel Finland” -kehittämisohjelmansa
jo ennen koronaa. Yrityksillä on nyt ollut mahdollisuus kehittyä oikeaan
suuntaan ohjatusti. Ensimmäinen vastuullinen matkailukohde Suomessa on Posio,
jossa yli 51 prosenttia kansainvälisiä matkailijoita palvelevista
matkailuyrittäjistä on kesäkuussa 2020 saanut STF -merkin.
Turun alueellakin ollaan hyvässä vauhdissa Visit Turun ja Turku Business
Regionin yhdessä vetämänä. Ensimmäiset SFT-merkit saaneet yritykset alueellamme
ovat melonta-aktiviteettejä tarjoava Aavameri ja monelle tuttu Herrankukkaro
Rymättylässä. He myös toivat kotiin kaksoisvoiton Itämeren alueella
järjestetyssä Sustainable Tourism Awards
–kilpailussa, matkailuyritysten sarjassa (TEM, 2020).
Kuva: Arvo Malmi/ Visit Turku
Joulu ja joulupukin vierailu ovat lähestymässä. Nyt onkin hyvä hetki
unohtaa tavaratilaus Kiinasta ja sen sijaan muistaa lähipiiriä kotimaisilla
elämyksillä ja tuotteilla. Voit ostaa monia matkailu-, ravintola-, elämys ja
hyvinvointipalveluja lahjakorttina kätevästi kotisohvaltasi käsin. Pakettiin
voi sujauttaa myös oman alueen lähiruokaa tai muuta mieltä ilahduttavaa.
Näin pidämme omat pyörämme pyörimässä kestävästi ja paikallista
hyvinvointia tukien.
Lähteet:
Ikkunapaikka, Matkailuteollisuuden ammattilehti, Nro 6/2020
https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/979/15951/89ac8ab8e4089a7c6ced33a94e75cc90
Kommentit
Lähetä kommentti